Taloutta ja terveyttä blogi

Jaoin fb:n Naisyrittäjät ryhmässä postauksen, että mahtavaa, kun täällä on alettu puhumaan enemmän rahasta!

Siellä siis oli ollut pari postausta, joissa puhuttiin isoistakin summista, joita naisyrittäjät olivat tienanneet.

Sitten sain omaan postaukseeni kysymyksen, että miksi siitä rahasta edes pitäisi puhua?

Sen seurauksena päätin tehdä tämän videon ja avata ajatuksiani siitä vielä vähän lisää.

Suomalaisessa kulttuurissahan raha on vähän niin kuin tabu.

Voi olla, että naapurisi omistaa kymmeniä sijoitusasuntoja tai hänellä on kymmenien tuhansien, jopa satojen tuhansien arvoinen osakesalkku, mutta sinä et tiedä siitä mitään.

Koska rahastahan ei puhuta.

Myös vaikka jollain sun sukulaisella tai ystävällä voi...

Muistan, kun rakennutimme taloamme ja useampikin kaveri / tuttu oli samaan aikaan samassa tilanteessa, niin huomasin, miten joidenkin kanssa oli ihan luonnollista puhua vaikkapa keittiön kaappien hinnoista tai pankkilainasta, mutta jotkut selvästi välttelivät aihetta.

Tietysti kunnioitin jokaisen omaa toivetta puhua tai olla puhumatta, mutta jo silloin, vaikken tiennyt rahaan liittyvistä ajatuksista hölkäsen pöläystä, muistan ihmetelleeni tätä.

Siis ihmettelin sitä, ettei raha-asioista voinut puhua.

Kun itse ensin aloitti höpöttämään rahasta ja toinen ei sitten kertonutkaan, niin tulihan siinä vähän ehkä sellainen vaivaantunut olo..

Sinäkin olet todennäköisesti huomannut, että Suomessa ei noin yleisesti ottaen puhuta esimerkiksi palkoista tai niistä pankkilainojen määristä?

...

Nyt on pöly laskeutunut ja aika tarkastella sijoitusasuntoon tehdyn remontin kulurakennetta.

Sijoitusasunnossamme tehtiin siis pintaremontti:

• Seinät ylitasotettiin ja maalattiin.

• Katot maalattiin.

• Lattiat vaihdettiin, jalkalistat myös.

• Eteisen 70-luvun kaapisto purettiin ja korvattiin uudella, hattuhylly vaihdettiin.

• Kylpyhuoneessa maalattiin seinien ja katon lisäksi laatat, kaappi ja kylpyammeen suojus, vaihdettiin valaisin, lisättiin peilikaappi ja suihkukori/-hylly, uusittiin naulakot, wc-paperiteline ja kumitulpat.

• Keittiössä maalattiin seinien ja katon lisäksi kaapistot kauttaaltaan, vaihdettiin kaappien hyllyt, uudistettiin välitila laatan päälle asennettavalla levyllä ja asennettiin liesituuletin.

• Lisäksi maalattiin ikkunanpielet sisäpuolelta, sisäovet ja patterit putkineen.

Tämä kaikki saatiin valmiiksi noin 2,5 viikossa, pääasiallisesti...

Kesän lomailun jälkeen elokuun puolivälissä tuli vähän erilaista vauhtia elämään, kun varmistui, että sijoitusyksiömme vuokralainen saikin asunnon tyhjäksi hyvissä ajoin, jo puolivälissä irtisanomiskuukautta.

Olemme omistaneet asunnon reilun kolme vuotta ja se on ollut "ihan ookoo"-kunnossa, mutta ei todellakaan mikään helmi..

Erityisesti kylpyhuone on ollut sellainen, että sille olis tarttenu tehrä jottai..

Kun ostimme asunnon, siinä oli valmiina vuokralainen ja kun hän muutti pois, seuraava oli jo tulossa. Eli ei oikeastaan ole ollut sopivaa rakoa tehdä remonttia.

No nyt se rako järjestyi, joten oli tartuttava toimeen!

Etukäteen olin laittanut työlistalle muutamia asioita, joiden muistin valokuvien perusteella kaipaavan ehostusta. Mutta kuten avuksemme tullut remppamies sanoi, remonteilla on tapana laajentua..

...

Sain alkukesästä nimettömän sähköpostin. Se ei ollut mitenkään erityisen ystävällismielinen.

Eikä siinä mitään, elämäni varrella olen oppinut, että jos sydämessään kokee toimivansa oikein, niin se on aivan sama, mitä muut minun tekemisistä ajattelevat.

Enkä todellakaan koe tehneeni mitään väärää siinä, että olen esittänyt huoleni esimerkiksi Korona-rokotteiden riskeistä. Nehän ovat kokeellisia injektioita, joiden pitkän ajan vaikutuksista ihmiskeholle kukaan ei tiedä mitään. Tutkimukset jatkuvat ainakin vuoteen 2023 asti.

Jokaisen kokeellista injektiota harkitsevan ja ihmiskokeeseen osallistuvan kannattaa selvittää plussat ja miinukset. Itse olen nähnyt enemmän miinuksia, siksi olen huoleni ääneenkin ilmaissut.

Siinä...

Ah, nämä elämän oppiläksyt ovat kyllä ihan parhaita oppiläksyjä kaikessa ärsyttävyydessäänkin! :D

Lause "Epäonnistuminen ei ole epäonnistuminen, jos voit oppia siitä jotain" on yksi elämääni muuttaneista lausahduksista.

Tämän myötä olen entistä enemmän pohtinut ja tutkinut myös elämääni tulleita vastoinkäymisiä, koska jokaisesta niistä olen aina voinut myös oppia jotain, joko itsestäni tai elämästä yleensä. <3

Niin kuin tämä kesäkuun selkäkipu-episodi, josta kirjoitin täällä blogissanikin, tästä voit lukea viimeisen osan siitä kokemuksesta.

Voitko kuvitella, että kaikki sai alkunsa siitä, etten raaskinut heittää pois kolmea raparperin vartta, jotka olivat olleet jääkaapissa jo parin...

Tässä tulee vielä viimeinen osa tästä kuukauden mittaisesta "seikkailustani", lopussa kiitos seisoo! :)

Olin siis käynyt lääkärillä, joka määräsi (kuten olin arvellut) selkään kipulääkettä ja sanoi, ettei usko kivun johtuvan oksalaateista..

Kävin lääkärissä juhannuspäivänä, koska olin katsonut laboratorion olevan auki silloinkin.

Kuitenkin se oksalaattitesti vaati ns. keräysvirtsan ja koska näytteet olisi muutenkin lähteneet vasta maanantaina eteenpäin, päätin täyttää saamani kanisterin sunnuntain aikana ja palauttaa sen maanantaina samalla, kun otetaan verikokeetkin.

Sunnuntaina vielä illalla mietin, että olisiko pitänyt pyytää joku kaveri saattajaksi, koska epäilin kävelymatkan parkkipaikalta olevan ylivoimainen....

Jatketaanpa tarinaa siitä, miten ruoka voi sairastuttaa ja myös parantaa.

Olin siis pitkästä aikaa tekemässä vihermehua itselleni ja hetken mielijohteesta puristin mukaan myös kolme raparperin vartta, jotka olivat olleet jo pari päivää jääkaapissa.

Join mehun hyvillä mielin ja muutenkin se päivä sujui hyvin. Taisin itse asiassa perustaa tämän Taloutta ja terveyttä blogini juuri sinä samaisena päivänä, koska muistan istuneeni poikkeuksellisen pitkään tietokoneella.

Illalla sitten, kun lopettelin hommia, kipu alaselässä alkoi.

Lähdin kuitenkin vielä pikku lenkille ja uimaan, koska ajattelin, että kipu voisi johtua koneella istumisesta ja mietin, että lenkki ja uinti voisivat vetreyttää selkää.

Juoksu meni ihan hyvin ja uiminenkin, mutta kotona kipu iski toden teolla..

Silloin...

Minun kesäkuu oli täynnä terveyshaasteita.

Nyt tilanne on onneksi jo parempi ja uskon, että pahin on selätetty, jee!

Haluan kertoa tapahtumista vähän tarkemmin, sillä tajusin, että tässä on aivan malliesimerkki siitä, miten ruoka voi sairastuttaa ja miten se toisaalta voi myös parantaa!

Lähes koko kesäkuun ajan minun selkä oli enemmän tai vähemmän kipeä. Pahimmillaan se oli juhannusviikolla, jolloin pystyin kävelemään vain etukumarassa ja hitaasti kuin vanha mummo..

Aktiiviselle, liikunnalliselle ja tekemään tottuneelle ihmiselle tämä oli henkisesti hyvin raskasta. Eniten harmitti, että juuri sen pahimman viikon ajan olimme perheen kanssa lomalla, enkä tietenkään pystynyt ottamaan lomasta kaikkea irti.

Onneksi pystyin kuitenkin pyöräilemään...