VaRakas minä blogi

Matkustin hiljan junalla ja paikkani oli sattumoisin samassa vaunussa, jossa lasten leikkipaikka sijaitsi. Koska minulla oli molemmat teinipoikani mukana, jotka matkustivat siis lasten lipulla, niin todennäköisesti VR oli valinnut paikat heidän viihtymistään ajatellen. :D

No, itseäni tämä ei haitannut lainkaan, lapset ovat ihania ja aina parempi, kun on elämän ääniä ympärillä! <3

Käytävän toiselle puolelle tuli yhdeltä pysäkiltä istumaan äiti ja tytär, joka oli ehkä noin viisivuotias? Pian heidän paikoilleen asettumisen jälkeen tyttö kysyi äidiltään ”Käydäänkö me syömässä täällä?” (tuolin selkämyksessä oli mainos ravintolavaunusta). Äiti vastasi siihen, että ”Ei, kun täällä on niin KALLISTA!”.

Voi kuinka toivoin, ettei hän olisi vastannut noin..

Nimittäin siinä on AINA riskinä se, että lapsi tekee tilanteesta mielessään omat johtopäätöksensä:

• ”Meillä ei ole varaa – olemme köyhiä.”
• ”En ole ansainnut kalliita asioita.”
• ”En ole kalliiden asioiden arvoinen.”
• ”Vain
...

Tässä esimerkki elävästä elämästä, omasta "blondi-hetkestäni" ja siitä, miten hölmösti uskomuksesi voi vaikuttaa elämääsi.. 🙈 Nyt on ihan pakko ottaa emojitkin käyttöön, jotta pääset paremmin fiilikseen mukaan! (toivottavasti näkyvät!)

Vaikkei tämä ”tähtihetkeni” liity mitenkään rahaan, niin se on ERITTÄIN hyvä esimerkki siitä, miten ne erilaiset uskomukset (joita meillä kaikilla on) toimivat ja miten ne pahimmillaan estävät sinua näkemästä jopa ihan silmien edessä olevia ratkaisuja.

Jokin uskomus (tai useampi) voi siis olla NIIN vahvana mielessäsi, ettet kerta kaikkiaan kykene näkemään toisenlaista ratkaisua tai toisenlaista mahdollisuutta vaikkapa jonkin asian toteutumiselle. Näin kävi minullekin, kun olin yökylässä kummipoikani luona.

Vietin yöni saunatuvassa, mikä sopi vallan mainiosti tällaiselle saunaintoilijalle (vain avanto puuttui). Tuvassa oli lisälämmikkeenä kamina ja kummipoikani sanoikin, että voit laittaa siihen aamulla tulet. Näin teinkin. Tai no, ain...

Varmistatko itse oman pettymyksesi? Vai oletko valmis toteuttamaan unelmasi?

Kuten olen tainnut kertoakin, lapsena itsestäni tuntui, että en edes oikein osannut unelmoida. En tiedä, ehkä en edes tiennyt, mikä kaikki voisi olla mahdollista? Tai ehkä en uskonut unelmien voivan olla mahdollista toteutua?

TAI sitten pelkäsin, ettei juuri MINUN ole niitä mahdollista saavuttaa, joten en unelmoinut, etten joudu pettymään? Mene ja tiedä? Viime viikolla lähettämääni postiin ja pettymyksiin viitaten, tämä jälkimmäisin kuulostaa ehkä todennäköisimmältä.

Eli jos ei usko unelmien voivan toteutua, silloin ei myöskään aseta niitä itselleen tavoitteeksi, jolloin ei tarvitse pettyäkään, eikö?

Mieti vielä tuota edelllistä lausetta. Jos siis mielessäsi kuitenkin ON unelmia, eli asioita, joita haluat saada elämääsi, mutta ET TAVOITTELE niitä sen takia, että suojelet itseäsi siltä pettymykseltä, ettet saavutakaan niitä, niin etkö itse asiassa tuolloin juurikin VARMISTA ITSE oman pettymyk...

Ajatteletko, että "ei ole varaa" vai ajatteletko "rahaa tulee aina lisää"?

Huomaatko tunne-eron, joka näistä erilaisista ajatuksista tulee?

Tämä asia tuli mieleeni, koska olen aloittamassa uutta valmennusta nimeltä VaRakas elämäni ja olen kartoittanut ennakkoon kiinnostuneiden henkilöiden listaa ja pyytänyt heitä vastaamaan kyselyyn, jotta tiedän heidän tilanteestaan tarkemmin.

Muutamat heistä ovat jo ennakkoon määritelleet, että heillä ei ole mahdollisuutta maksaa valmennuksesta nyt.

Ja tämähän on TÄYSIN ymmärrettävää, jos rahaa ei kerta kaikkiaan ole käytettävissä ylimääräistä juuri tällä hetkellä. Tiedän itsekin miltä tuntuu elää kädestä suuhun, tein sitä mooooonta vuotta..

Mutta jos olet päätoiminen tai sivutoiminen yrittäjä (jotka itselläkin on valmennuksen pääkohderyhmä), niin periaatteessahan sinun pitäisi olla mahdollista tehdä ylimääräistä rahaa lisäämällä myyntiä.

Ja tiedän toki; käsillään töitä tekevien kampaajien, hierojien jne. on haasteellisempa...

Nolottaa kertoa tästä, mutta tämä on jälleen NIIN hyvä ja tärkeä oppikokemus, että on pakko jakaa se teidän kanssa, vaikka nolottaakin..

Nolottaa siksi, että itselläni oli vieläkin näin alkeellinen uskomus, vaikka minun todellakin pitäisi jo tietää paremmin..

Mutta tällaista se voi olla. Osan uskomuksista saa purettua helpommin ja osa ”piinaa” pidempään..

Eli jospa siis kerron, mistä on kyse ja mitä opin.

Olen joskus aiemmin koittanut kasvattaa parsakaalta, mutta se ei koskaan edennyt taimivaihetta pidemmälle.

Tänä vuonna kokeilin monen vuoden tauon jälkeen uudelleen ja laitoin kukkakaalin siemeniä kaveriksi. Ne pysyivätkin hengissä ja päätyivät kasvimaalle saakka!

Silti itselläni oli pieni varaus, että mahtaako niistä tulla mitään, mutta ajattelin, että onpahan sitten ainakin kokeiltu ja katsottu kuinka käy.

Pidin taimia harson alla, koska kaaleihin usein iskee jonkinlaisia öttiäisiä ja yritin ehkäistä sitä. Ja koska mieheni hoiti pääsääntöisesti kastelu...

Kyselin sisäpiiriläisiltäni, millaisia oppeja he haluaisivat rahamielen valmentajalta?

Yksi heistä vastasi haluavansa tulevasta VaRakas elämäni valmennuksesta mm. kykyä iloita omasta ja muiden onnesta ja menestymisestä.

Tämä oli ihana ja varsin tärkeäkin ajatus! <3

Samaan aikaan Facebookin Naisyrittäjät ryhmässä nimetön aloittaja pohti onko hyvästä "hehkuttaa" sitä paljonko tienaa. Hän halusi keskustelua aiheesta ja itselle jäi se mielikuva, ettei hän pitänyt sitä ihan täysin sopivana tai hyvänä ajatuksena.

Mutta olin hyvin iloinen siitä, että lähestulkoon kaikki postaukseen tulleista noin 20 kommentista oli sitä mieltä, että suuntaus on hyvä - on hyvä, kun rahasta puhutaan! <3

Juurikin näin, olen NIIN samaa mieltä ja aiemmin, kun tämä sama aihe tuli samassa ryhmässä esiin, teinkin blogiini tämän videon, jossa kerroin, miksi on äärimmäisen tärkeää, että rahasta puhutaan!

Jos jokin asia muuten triggeröi sinua, se on aina hyvä hetki kääntyä itseensä ja kysyä miksi...

Sain yhteydenoton kotisivujeni kautta, kiitos ”Milla K”, kun näit vaivaa tutkiessasi verotietojani sekä laittaessasi minulle siitä viestin tiedoksi. <3

Olisin voinut säästää vaivaasi ja kertoa asiat itsekin, jos olisit vain kysynyt. Valitettavasti antamasi sähköpostiosoite ei tainnut olla oikea, niin en voi vastata sinulle suoraan, mutta toivottavasti tämä teksti päätyy joku päivä silmiesi eteen. :)

Tämä ei ollut ensimmäinen tällainen viesti, vaan olen viime vuonnakin saanut vastaavanlaisen viestin ja silloin(kin) kävin tilannetta avoimesti läpi somessa ja laitoin siitä sähköpostin tilaajillenikin viestiä reilu vuosi sitten.

Haluan edelleen olla sinulle avoin ja rehellinen kaikin puolin. Yritän tiivistää, mutta tästä voi tulla aika pitkä tarina.. :D

Kuten todennäköisesti tiedät, olen aiemmin elänyt kädestä suuhun pidemmän aikaa. Aina olen pärjännyt, mutta mitään ylimääräistä ei koskaan jäänyt.

Aloitin yrittäjyyteni perhepäivähoitajana vuonna 2010, koska halusin o...

Sain hiljan VaRakas minä verkkokurssin osallistujalta palautetta, joka toi ilon kyyneleet silmiini, koska olin niin onnellinen hänen puolestaan! <3

Tämä osallistuja lähti mukaan kurssille ensimmäisten osallistujien joukossa lokakuussa 2020. Voit lukea alta hänen vastaukset palautelomakkeen kysymyksiin:

Mistä tykkäsit eniten VaRakas minä verkkokurssilla? Mitkä osiot / asiat olivat tärkeintä tietoa juuri sinun rahamielellesi? (mainitse ainakin kolme)

Selkeät videot. Asiat esitetty helposti, ymmärrettävästi ja niin, että tulee jotenkin olo, että näinhän tämä tosiaan on, miksi en ole aiemmin tajunnut. Kolme tärkeintä asiaa olivat: Rahauskomukset ja niiden purku, EFT työskentely, Rahatilit.

Jäitkö kaipaamaan jotain? Missä on kehittämisen varaa?

Ei tule mitään mieleen.

Millaisia muutoksia rahamielessäsi, eli suhtautumisessasi rahaan, on tapahtunut verkkokurssin ansiosta ja miten kuvailisit raha-ajattelussasi tapahtunutta muutosta, jos vertaat sitä ennen ja jälkeen VaRaka...

Viime kuussa hain poikaani kesätyöpaikastaan ja sain loistotilaisuuden antaa hänelle tärkeää rahamielen oppia!

Ensin täytyy vielä kertoa, miten ylpeä olen pojastani, sillä hän tekee jo kolmatta kesää töitä omien asiakkaiden parissa! Hän on siis käynyt ihmisten luona tekemässä pihatöitä ja muita hommia, mihin hänen apuaan nyt onkaan tarvittu.

Hän oli silloin ollut töissä vähän kauempana, yleensä hän menee sinne mopolla, mutta koska ennen työpäivää kuului ukkosen jyrinää, hän kysyi voisimmeko ajaa sinne autolla.

Poikani on siis kesän alussa aloittanut myös ajoharjoittelun ajokorttia varten ja minä pääsin siis ajo-opettajaksi. :)

Mutta asiaan; olimme ajelemassa takaisin kotiin ja kysyin paljonko hän sillä kertaa sai palkkaa?

Hän oli kaiken kaikkiaan ollut paikan päällä kolme tuntia, mutta kuulemma töitä oli tehnyt vain 2,5 tuntia, kun hänet olikin kutsuttu lohikeitolle (pariskunta, jonka luona hän käy, on kyllä aivan ihana! <3).

Poikani kertoi, että oli saanu...

Poikani lähti yksin lenkille ja sen jälkeen uimaan. Jossain vaiheessa havahduin, että aika on jo rientänyt ja aloin miettimään, missä hän viipyy?

Mieleeni tuli, että mitä jos hän on mennyt myös uintilenkille, kuten kävi kaverinsa kanssa jokin aika sitten - mutta nyt hän oli yksin..

Seuraava ajatus oli tietysti, että mitä jos on tullut kramppi tai muuta ja jotain onkin sattunut..

Koska oli rakkaasta lapsestani kyse, en vain päässyt tuosta ajatuksesta yli. Tai mietin oliko jokin syy, miksi ajatus tuli mieleeni? Pitikö siihen reagoida?

Olin joka tapauksessa ajatellut itsekin mennä uimaan, niin päätinkin lähteä saman tien tarkistamaan tilanteen, ihan vain oman mielenrauhani vuoksi.

Lähdin liikkeelle pyörällä, koska poikakin oli pyörällä liikkeellä. Mielessäni visioin, miten poika polkee minua vastaan ja huoleni paljastuu turhaksi.

Toinen visio, mikä piipahti mielessäni oli, että päästyäni perille uimapaikalla on paloauto ja sukellusmiehet..

Mutta sitten sain vielä kolmannenkin vi...