Viiden tähden elämä blogi

Joitakin vuosia taaksepäin olisin ollut ihan, että anteeksi MIKÄ sisäinen lapsi?!

Vaikka joo, todennäköisesti olen ollut sisäisen lapseni kanssa tekemisissä jo aiemminkin, koska mähän oon aina tykännyt hassutella ja tehdä asioita, jotka voi muiden aikuisten mielestä vaikuttaa vähän lapsellisilta..

Kuten silloin, kun toimin yksityisenä perhepäivähoitajana, niin mähän olin aina lasten kanssa hiekkalaatikolla tekemässä kakkuja, liukumäessä laskemassa ja keinussa keinumassa!

Muut aikuiset (siis ne muut hoitajat) seisoskeli paikoillaan tai jopa ringissä niin, etteivät välttämättä edes nähneet missä heidän hoidokkinsa menivät..

Just hiljan kiipesin (taas kerran) puuhun, joten mä uskon, että mun sisäinen lapsi voi aika hyvin tai ainakin hän osaa (JA USKALTAA) ilmentää itseään myös ulospäin. :D

Eli tosiaan, sunkin sisällä on lapsi. Sun sisäinen lapsi.

Hän on se lapsi, joka olet ollut (ja edelleen olet).

Sun sisäinen lapsesi on se lapsuuden versio susta itsestäsi,...

Matkustin hiljan junalla ja paikkani oli sattumoisin samassa vaunussa, jossa lasten leikkipaikka sijaitsi. Koska minulla oli molemmat teinipoikani mukana, jotka matkustivat siis lasten lipulla, niin todennäköisesti VR oli valinnut paikat heidän viihtymistään ajatellen. :D

No, itseäni tämä ei haitannut lainkaan, lapset ovat ihania ja aina parempi, kun on elämän ääniä ympärillä! <3

Käytävän toiselle puolelle tuli yhdeltä pysäkiltä istumaan äiti ja tytär, joka oli ehkä noin viisivuotias? Pian heidän paikoilleen asettumisen jälkeen tyttö kysyi äidiltään ”Käydäänkö me syömässä täällä?” (tuolin selkämyksessä oli mainos ravintolavaunusta). Äiti vastasi siihen, että ”Ei, kun täällä on niin KALLISTA!”.

Voi kuinka toivoin, ettei hän olisi vastannut noin..

Nimittäin siinä on AINA riskinä se, että lapsi tekee tilanteesta mielessään omat johtopäätöksensä:

• ”Meillä ei ole varaa – olemme köyhiä.”
• ”En ole ansainnut kalliita asioita.”
• ”En ole kalliiden asioiden arvoinen.”
• ”Vain
...