VaRakas minä blogi

Matkustin hiljan junalla ja paikkani oli sattumoisin samassa vaunussa, jossa lasten leikkipaikka sijaitsi. Koska minulla oli molemmat teinipoikani mukana, jotka matkustivat siis lasten lipulla, niin todennäköisesti VR oli valinnut paikat heidän viihtymistään ajatellen. :D

No, itseäni tämä ei haitannut lainkaan, lapset ovat ihania ja aina parempi, kun on elämän ääniä ympärillä! <3

Käytävän toiselle puolelle tuli yhdeltä pysäkiltä istumaan äiti ja tytär, joka oli ehkä noin viisivuotias? Pian heidän paikoilleen asettumisen jälkeen tyttö kysyi äidiltään ”Käydäänkö me syömässä täällä?” (tuolin selkämyksessä oli mainos ravintolavaunusta). Äiti vastasi siihen, että ”Ei, kun täällä on niin KALLISTA!”.

Voi kuinka toivoin, ettei hän olisi vastannut noin..

Nimittäin siinä on AINA riskinä se, että lapsi tekee tilanteesta mielessään omat johtopäätöksensä:

• ”Meillä ei ole varaa – olemme köyhiä.”
• ”En ole ansainnut kalliita asioita.”
• ”En ole kalliiden asioiden arvoinen.”
• ”Vain
...