Ajatuksia taloudesta ja terveydestä suoraan sydämestä.
Olen ollut yrittäjä vuodesta 2010 lähtien ja elänyt monen monta vuotta kädestä suuhun..
Lukemattomien kuukausien ajan tilin saldo on ollut kuun lopussa pyöreä +/- 0 euroa.
Muistan monet kerrat, kun olen kulkenut ruokakaupassa taskulaskimen kanssa ja koittanut täsmätä ostosten summaa tilillä jäljellä olevaan saldoon.
Koskaan en TODELLAKAAN sijoittanut yhtään mihinkään, koska enhän voinut tietää paljonko kuun lopussa on rahaa jäljellä – jäisikö edes mitään sijoitettavaa? Ja tällä ajattelutavalla sitä ylimääräistä rahaa ei kyllä koskaan jäänytkään.
Vuonna 2016 kyllästyin tähän ja aloin toden teolla selvittämään sitä, miksi muut menestyy, mutta minä joudun vuodesta toiseen vain pärjäämään?
...
Sain omalta valmentajaltani tehtäväksi kirjoittaa hautajaispuheen omiin hautajaisiini. Sain tämän tehtäväksi loppuvuodesta ja joku siinä vain tökki, etten saanut tartuttua toimeen.. Ehkä koko ajatus hautajaisista ja elämän päättymisestä?
Tai ehkä menin aluksi siihen samaan "lankaan" kuin ystäväni, kun kerroin tehtävästä hänelle; hän alkoi miettimään, että olisi pitänyt saavuttaa jotain suurta, olisi pitänyt todella tehdä vaikutus maailmaan. Näin taisin itsekin ensin ajatella.
Kunnes oivalsin, että riittää, kun on saavuttanut niitä asioita, joita itse haluaa saavuttaa. <3
Itse ainakin uskon vahvasti siihen, että kun sä hyväksyt itsesi, rakastat itseäsi, kun sä olet onnellinen, niin sillä on valtavan suuri positiivinen vaikutus myös ympärilläsi...
Lähetin tämän kirjoituksen Timantti-jengilleni (jos säkin haluat Timantiksi, klikkaa tästä) ja se herätti lukijoissa hyviä oivalluksia, niin jaanpa sen tänne bloginkin puolelle. :)
Kun itse olin lapsi, aina ajattelin, että jos mä teen sulle jotain kivaa (palveluksen tms.), niin sitten sä teet mulle. Mutta aika monta kertaa jouduin pettymään, kun tämä ei mennytkään niin kuin olin ajatellut..
Nyttemmin olen aikuisena ymmärtänyt, että eihän se näin toimikaan!
Ja erityisesti olen ymmärtänyt, että hyviä asioita kannattaa tehdä silti, sillä ne tulevat aina JOTAIN kautta takaisin, vaikkeivat ne tulisikaan juuri siltä henkilöltä, jolle itse teit palveluksen.
Siksihän sitä sanotaankin, että laita hyvä kiertämään! <3 Ja mitä itse annat, sitä saat...
Kyselin sisäpiiriläisiltäni, millaisia oppeja he haluaisivat rahamielen valmentajalta?
Yksi heistä vastasi haluavansa tulevasta VaRakas elämäni valmennuksesta mm. kykyä iloita omasta ja muiden onnesta ja menestymisestä.
Tämä oli ihana ja varsin tärkeäkin ajatus! <3
Samaan aikaan Facebookin Naisyrittäjät ryhmässä nimetön aloittaja pohti onko hyvästä "hehkuttaa" sitä paljonko tienaa. Hän halusi keskustelua aiheesta ja itselle jäi se mielikuva, ettei hän pitänyt sitä ihan täysin sopivana tai hyvänä ajatuksena.
Mutta olin hyvin iloinen siitä, että lähestulkoon kaikki postaukseen tulleista noin 20 kommentista oli sitä mieltä, että suuntaus on hyvä - on hyvä, kun rahasta puhutaan! <3
Juurikin näin, olen NIIN samaa mieltä ja aiemmin, kun tämä...
Sain yhteydenoton kotisivujeni kautta, kiitos ”Milla K”, kun näit vaivaa tutkiessasi verotietojani sekä laittaessasi minulle siitä viestin tiedoksi. <3
Olisin voinut säästää vaivaasi ja kertoa asiat itsekin, jos olisit vain kysynyt. Valitettavasti antamasi sähköpostiosoite ei tainnut olla oikea, niin en voi vastata sinulle suoraan, mutta toivottavasti tämä teksti päätyy joku päivä silmiesi eteen. :)
Tämä ei ollut ensimmäinen tällainen viesti, vaan olen viime vuonnakin saanut vastaavanlaisen viestin ja silloin(kin) kävin tilannetta avoimesti läpi somessa ja laitoin siitä sähköpostin tilaajillenikin viestiä reilu vuosi sitten.
Haluan edelleen olla sinulle avoin ja rehellinen kaikin puolin. Yritän tiivistää, mutta tästä voi tulla aika pitkä tarina.. :D
Kuten...
Viime kuussa hain poikaani kesätyöpaikastaan ja sain loistotilaisuuden antaa hänelle tärkeää rahamielen oppia!
Ensin täytyy vielä kertoa, miten ylpeä olen pojastani, sillä hän tekee jo kolmatta kesää töitä omien asiakkaiden parissa! Hän on siis käynyt ihmisten luona tekemässä pihatöitä ja muita hommia, mihin hänen apuaan nyt onkaan tarvittu.
Hän oli silloin ollut töissä vähän kauempana, yleensä hän menee sinne mopolla, mutta koska ennen työpäivää kuului ukkosen jyrinää, hän kysyi voisimmeko ajaa sinne autolla.
Poikani on siis kesän alussa aloittanut myös ajoharjoittelun ajokorttia varten ja minä pääsin siis ajo-opettajaksi. :)
Mutta asiaan; olimme ajelemassa takaisin kotiin ja kysyin paljonko hän sillä kertaa sai...
Poikani lähti yksin lenkille ja sen jälkeen uimaan. Jossain vaiheessa havahduin, että aika on jo rientänyt ja aloin miettimään, missä hän viipyy?
Mieleeni tuli, että mitä jos hän on mennyt myös uintilenkille, kuten kävi kaverinsa kanssa jokin aika sitten - mutta nyt hän oli yksin..
Seuraava ajatus oli tietysti, että mitä jos on tullut kramppi tai muuta ja jotain onkin sattunut..
Koska oli rakkaasta lapsestani kyse, en vain päässyt tuosta ajatuksesta yli. Tai mietin oliko jokin syy, miksi ajatus tuli mieleeni? Pitikö siihen reagoida?
Olin joka tapauksessa ajatellut itsekin mennä uimaan, niin päätinkin lähteä saman tien tarkistamaan tilanteen, ihan vain oman mielenrauhani vuoksi.
Lähdin liikkeelle pyörällä, koska poikakin oli pyörällä liikkeellä. Mielessäni visioin, miten poika polkee minua vastaan ja huoleni...
Kun kyselin VaRakas minä valmennuksessa mukana olevilta naisilta, mitä he pelkäävät tapahtuvaksi, jos heistä tulee huomattavan vaRakkaita, niin tässä alla on vastauksia, joita sain:
50% Complete
Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit, sed do eiusmod tempor incididunt ut labore et dolore magna aliqua.