Taloutta ja terveyttä blogi

Oletko miettinyt millaiset asiat tuovat sun sisälle vaRakkaan tunteen?

Kuten ehkä jo muistat, mä aina sanon, että RAHA ON TUNNE.

Eli kun TUNNET itsesi vaRakkaaksi, niin se tunne kohottaa sun kehon ikään kuin värähtelytasoa (tunteethan ovat energiaa) ja se mitä sä värähtelet ja itsestäsi lähetät ulospäin, niin sitä vedät samalla elämääsi lisää.

Olet ehkä joskus huomannutkin, miten huonosti alkanut päivä ikään kuin vetää lisää murheita puoleensa ja illan tullen ei ole voinut kuin todeta, että olipa pas*a päivä!

Tämä siis silloin, kun olet mennyt siihen pas*aan tunteeseen mukaan ja pysytellyt niissä energioissa koko päivän ajan.

Mutta muistat varmasti myös jonkin sellaisen päivän, kun olet noussut oikealla jalalla, ehkä...

Onko riittämättömyyden tunne tuttu kaveri sulle? Menneiltä vuosilta se on ainakin varsin tuttu kaveri itselleni..

Joskus nuorena haaveilin työstä, johon voisin vain ”jämähtää”. Tiedät varmasti ne tapaukset, kun joku kertoo, että ”Tulin tänne vain kesätöihin ja tässä olen edelleen 20 vuotta myöhemmin.” Tätä halusin itsellenikin.

Kai siinä oli sellainen ajatus takana, että se olisi sitten paikkani, tietäisin mitä tehdä joka päivä ja kun työpäivä olisi ohi, se myös olisi ohi.

Nimittäin etenkin opiskellessa haaveilin tuosta ”se myös olisi ohi” aivan erityisesti!

Opiskellessahan sitä ollaan ensin päivä koulussa ja sitten illalla tehdään läksyjä ja edistetään meneillään olevia projekteja jne....

Olen ollut yrittäjä vuodesta 2010 lähtien ja elänyt monen monta vuotta kädestä suuhun..

Lukemattomien kuukausien ajan tilin saldo on ollut kuun lopussa pyöreä +/- 0 euroa.

Muistan monet kerrat, kun olen kulkenut ruokakaupassa taskulaskimen kanssa ja koittanut täsmätä ostosten summaa tilillä jäljellä olevaan saldoon.

Koskaan en TODELLAKAAN sijoittanut yhtään mihinkään, koska enhän voinut tietää paljonko kuun lopussa on rahaa jäljellä – jäisikö edes mitään sijoitettavaa? Ja tällä ajattelutavalla sitä ylimääräistä rahaa ei kyllä koskaan jäänytkään.

Vuonna 2016 kyllästyin tähän ja aloin toden teolla selvittämään sitä, miksi muut menestyy, mutta minä joudun vuodesta toiseen vain pärjäämään?

...

Sain omalta valmentajaltani tehtäväksi kirjoittaa hautajaispuheen omiin hautajaisiini. Sain tämän tehtäväksi loppuvuodesta ja joku siinä vain tökki, etten saanut tartuttua toimeen.. Ehkä koko ajatus hautajaisista ja elämän päättymisestä?

Tai ehkä menin aluksi siihen samaan "lankaan" kuin ystäväni, kun kerroin tehtävästä hänelle; hän alkoi miettimään, että olisi pitänyt saavuttaa jotain suurta, olisi pitänyt todella tehdä vaikutus maailmaan. Näin taisin itsekin ensin ajatella.

Kunnes oivalsin, että riittää, kun on saavuttanut niitä asioita, joita itse haluaa saavuttaa. <3

Itse ainakin uskon vahvasti siihen, että kun sä hyväksyt itsesi, rakastat itseäsi, kun sä olet onnellinen, niin sillä on valtavan suuri positiivinen vaikutus myös ympärilläsi...

Lähetin tämän kirjoituksen Timantti-jengilleni (jos säkin haluat Timantiksi, klikkaa tästä) ja se herätti lukijoissa hyviä oivalluksia, niin jaanpa sen tänne bloginkin puolelle. :)

Kun itse olin lapsi, aina ajattelin, että jos mä teen sulle jotain kivaa (palveluksen tms.), niin sitten sä teet mulle. Mutta aika monta kertaa jouduin pettymään, kun tämä ei mennytkään niin kuin olin ajatellut..

Nyttemmin olen aikuisena ymmärtänyt, että eihän se näin toimikaan!

Ja erityisesti olen ymmärtänyt, että hyviä asioita kannattaa tehdä silti, sillä ne tulevat aina JOTAIN kautta takaisin, vaikkeivat ne tulisikaan juuri siltä henkilöltä, jolle itse teit palveluksen.

Siksihän sitä sanotaankin, että laita hyvä kiertämään! <3 Ja mitä itse annat, sitä saat...

Matkustin hiljan junalla ja paikkani oli sattumoisin samassa vaunussa, jossa lasten leikkipaikka sijaitsi. Koska minulla oli molemmat teinipoikani mukana, jotka matkustivat siis lasten lipulla, niin todennäköisesti VR oli valinnut paikat heidän viihtymistään ajatellen. :D

No, itseäni tämä ei haitannut lainkaan, lapset ovat ihania ja aina parempi, kun on elämän ääniä ympärillä! <3

Käytävän toiselle puolelle tuli yhdeltä pysäkiltä istumaan äiti ja tytär, joka oli ehkä noin viisivuotias? Pian heidän paikoilleen asettumisen jälkeen tyttö kysyi äidiltään ”Käydäänkö me syömässä täällä?” (tuolin selkämyksessä oli mainos ravintolavaunusta). Äiti vastasi siihen, että ”Ei, kun täällä on niin KALLISTA!”.

Voi...

Tässä esimerkki elävästä elämästä, omasta "blondi-hetkestäni" ja siitä, miten hölmösti uskomuksesi voi vaikuttaa elämääsi..  Nyt on ihan pakko ottaa emojitkin käyttöön, jotta pääset paremmin fiilikseen mukaan! (toivottavasti näkyvät!)

Vaikkei tämä ”tähtihetkeni” liity mitenkään rahaan, niin se on ERITTÄIN hyvä esimerkki siitä, miten ne erilaiset uskomukset (joita meillä kaikilla on) toimivat ja miten ne pahimmillaan estävät sinua näkemästä jopa ihan silmien edessä olevia ratkaisuja.

Jokin uskomus (tai useampi) voi siis olla NIIN vahvana mielessäsi, ettet kerta kaikkiaan kykene näkemään toisenlaista ratkaisua tai toisenlaista mahdollisuutta vaikkapa jonkin asian toteutumiselle. Näin kävi minullekin, kun olin...

Varmistatko itse oman pettymyksesi? Vai oletko valmis toteuttamaan unelmasi?

Kuten olen tainnut kertoakin, lapsena itsestäni tuntui, että en edes oikein osannut unelmoida. En tiedä, ehkä en edes tiennyt, mikä kaikki voisi olla mahdollista? Tai ehkä en uskonut unelmien voivan olla mahdollista toteutua?

TAI sitten pelkäsin, ettei juuri MINUN ole niitä mahdollista saavuttaa, joten en unelmoinut, etten joudu pettymään? Mene ja tiedä? Viime viikolla lähettämääni postiin ja pettymyksiin viitaten, tämä jälkimmäisin kuulostaa ehkä todennäköisimmältä.

Eli jos ei usko unelmien voivan toteutua, silloin ei myöskään aseta niitä itselleen tavoitteeksi, jolloin ei tarvitse pettyäkään, eikö?

Mieti vielä tuota edelllistä lausetta. Jos siis mielessäsi kuitenkin ON unelmia, eli asioita, joita...

Ajatteletko, että "ei ole varaa" vai ajatteletko "rahaa tulee aina lisää"?

Huomaatko tunne-eron, joka näistä erilaisista ajatuksista tulee?

Tämä asia tuli mieleeni, koska olen aloittamassa uutta valmennusta nimeltä VaRakas elämäni ja olen kartoittanut ennakkoon kiinnostuneiden henkilöiden listaa ja pyytänyt heitä vastaamaan kyselyyn, jotta tiedän heidän tilanteestaan tarkemmin.

Muutamat heistä ovat jo ennakkoon määritelleet, että heillä ei ole mahdollisuutta maksaa valmennuksesta nyt.

Ja tämähän on TÄYSIN ymmärrettävää, jos rahaa ei kerta kaikkiaan ole käytettävissä ylimääräistä juuri tällä hetkellä. Tiedän itsekin miltä tuntuu elää kädestä suuhun, tein sitä mooooonta vuotta..

Mutta jos olet päätoiminen tai...

Nolottaa kertoa tästä, mutta tämä on jälleen NIIN hyvä ja tärkeä oppikokemus, että on pakko jakaa se teidän kanssa, vaikka nolottaakin..

Nolottaa siksi, että itselläni oli vieläkin näin alkeellinen uskomus, vaikka minun todellakin pitäisi jo tietää paremmin..

Mutta tällaista se voi olla. Osan uskomuksista saa purettua helpommin ja osa ”piinaa” pidempään..

Eli jospa siis kerron, mistä on kyse ja mitä opin.

Olen joskus aiemmin koittanut kasvattaa parsakaalta, mutta se ei koskaan edennyt taimivaihetta pidemmälle.

Tänä vuonna kokeilin monen vuoden tauon jälkeen uudelleen ja laitoin kukkakaalin siemeniä kaveriksi. Ne pysyivätkin hengissä ja päätyivät kasvimaalle saakka!

Silti itselläni oli pieni varaus, että mahtaako niistä tulla mitään, mutta...