Nuukuus tuli maksamaan 638,20 €

Ah, nämä elämän oppiläksyt ovat kyllä ihan parhaita oppiläksyjä kaikessa ärsyttävyydessäänkin! :D

Lause "Epäonnistuminen ei ole epäonnistuminen, jos voit oppia siitä jotain" on yksi elämääni muuttaneista lausahduksista.

Tämän myötä olen entistä enemmän pohtinut ja tutkinut myös elämääni tulleita vastoinkäymisiä, koska jokaisesta niistä olen aina voinut myös oppia jotain, joko itsestäni tai elämästä yleensä. <3

Niin kuin tämä kesäkuun selkäkipu-episodi, josta kirjoitin täällä blogissanikin, tästä voit lukea viimeisen osan siitä kokemuksesta.

Voitko kuvitella, että kaikki sai alkunsa siitä, etten raaskinut heittää pois kolmea raparperin vartta, jotka olivat olleet jääkaapissa jo parin päivän ajan??

Mummuni on syntynyt keskelle pula-aikaa, kokenut nuoruudessaan sodan ja senkin mukanaan tuoman puutteen mm. ruoasta.

Lapsuudessa isäni oli yleensä aina se, joka söi meidän lasten lautasille jääneet ruoan rippeet.

Todennäköisesti näistä tapahtumista on itsellenikin iskostunut tiukkaan se ajatus, että ruokaa ei saa heittää pois. 

Monen monta kertaa olen syönyt omien lasteni rippeet, vaikkei ole tehnyt mieli tai vaikka olen ollut jo ihan täynnä omasta annoksestani.

Perimmäinen ajatus tässä on varmasti ollut se, että sehän on rahan tuhlaamista, jos heittää käyttökelpoista ruokaa / tavaraa pois.

Siksi moni meistä ihmisistä "kärvistelee" vanhoissa vaatteissa, joista eivät enää edes pidä, käyttää "vain vähän rikki olevia" tavaroita (koska se toimii kyllä vielä!) ja syö jopa jo paikoin pilalle mennyttä ruokaa (koska kun tämän huonon kohdan ottaa pois, se on vielä täysin syötävä!).

Tuoko tällainen toimintatapa mieleesi enemmän tunnetta rikkaudesta vai köyhyydestä?

Niinpä.

Enkä nyt todellakaan tarkoita sitä, että ihmisten pitäisi viettää kulutusjuhlaa ja heittää käyttökelpoisia vaatteita / tavaroita pois ihan vain heittämisen ilosta.

Itse ainakin olen kierrätyksen suuri ystävä ja jos itselläni on jokin vaate / tavara, jonka käyttäminen ei ole enää minulle mieluista, tarjoan sitä mielelläni jollekin, joka siitä voisi vielä hyötyä / tykätä.

Nimittäin monta kertaa toisen "roska" on toisen aarre!

Sen sijaan tarkoitan (jälleen kerran) sitä TUNNETTA, jonka toimintasi sinulle tuo.

Korostan (jälleen kerran), että näissä raha-asioissa TUNNE on todella tärkeä asia! <3

Jos itselläsi on ajatus, että minulla on varaa, niin sehän tuo sinulle täysin erilaisen TUNTEEN kuin mitä ajatus, minulla ei ole varaa, toisi. Eikö?

Kun en nuukuuksissani raaskinut heittää niitä kolmea raparperin vartta pois, niin taustallahan oli se pelko rahan haaskaamisesta..

Rahan haaskaamista pelkäävä uskomus on alitajunnassani kuiskuttanut "Minulla ei ole varaa heittää näitä pois"..

Ja minulla todellakin olisi ollut varaa! En usko, että kenenkään talous olisi kaatunut kolmen raparperin varren kompostoinnista. :D

Mutta näin ne uskomukset hallitsevat meitä, salakavalasti.

Sen sijaan, että olisin leikannut varret kompostiin, puristin ne vihermehun joukkoon ja kärsin enempi vähempi kuukauden päivät selkäkivusta..

Tämän kivun lisäksi tuo nuukailu tuli lopulta maksamaan minulle erilaisina hoitoina, lääkäri- ja laboratoriomaksuina 638,20 €, voitko kuvitella?!! 

Tästä sain kuitenkin arvokkaan opetuksen; entistä enemmän tulen jatkossa kiinnittämään huomiota siihen, mitä haluan tehdä, mikä tuntuu hyvältä ja mitä intuitioni sanoo. <3

Suosittelen sinulle samaa. <3

Timanttisin terkuin,
Anu "The raparperin varsi" :D

Ps. Varakas minä verkkokurssin opeilla olen saanut purettua MONIA rahaan liittyviä uskomuksiani ja nykyään on ollut mukava huomata esimerkiksi, että aiemmin kalliina pitämäni asiat eivät olekaan kalliita, vaan minulla ON VARAA. Tämän TUNTEEN haluan välittää sinullekin! <3